Riittääkö ravinto?

Ravinto on jakautunut epätasaisesti maapallolla. Karkeasti eroteltuna teollisuusmaissa eletään yltäkylläisyydessä ja kehitysmaissa nälässä. 

On olemassa kolmenlaista nälkää. Joko laadullista, määrällistä tai molempia. Laadullisesta nälästä kärsivä saa kyllä ruokaa, mutta ruoka on liian yksipuolista ja monet hivenaineet, vitamiinit ja proteiinit jäävät saamatta, mikä aiheuttaa terveysongelmia. Määrällisessä nälässä ruokaa on liian vähän. 

Nälänhädän ja aliravitsemuksen syitä:

•  Liian nopea väestönkasvu
• Laajalle levinnyt syvä köyhyys (ei varaa esim. lannotteisiin ja torjunta-aineisiin)
•  Luonnonolot (usein toistuvat kuivakaudet, rankkasateet ja tulvat sekä tuhohyönteiset, rikkakasvit ja eläin- ja kasvisairaudet)
• Poliittinen tilanne (korruptio, huonot kulkuyhteydet, puuttellinen jakeluorganisaatio, sodat)
• Vientikasvit (rahakasvit!), parhaimmilla viljelymailla tuotetaan kasveja vientiin (esimerkiksi huumekasveja paremman elintason toivossa)
• Ryöstöviljely, viljelyn seurauksena maa kuluu hoidon ja lannoitteen puutteen vuoksi hedelmättömäksi
• Maailmankauppa, maailmalla elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet 

Elintasoeroja havaittavissa!

Merien tila

Levää Itämeressä

Haitallisia aineita 

Kuva kuolleesta linnusta, joka on syönyt meressä olevia haitallisia aineita ja kuollut siihen

Meriä saastuttaa: 

• Öljy (öljyonnettomuudet, pienpäästöt mereen, valu- ja viemärivedet mantereilta, savukaasut, merenpohjan öljyporaukset ja tihkuminen pohjan sedimenteistä)
• Muut jäteöljyt joita jopa tahallisesti dumpataan mereen
• Haistalliset aineet, kuten ajelehtivat muovipussit, -pullot, tms.. 

Lisää aiheesta: http://tiedebasaari.wordpress.com/tag/merien-saastuminen/

8. & 9. Sään vaihtelut, kylmyys ja lumi

Sää on ilman hetkellinen tila. Ilmasto on jonkin alueen säiden pitkäaikainen keskiarvo.

* HELLE

• Lauhkealla vyöhykkeellä helteeseen ei ole totuttu ja sen vuoksi ihmiset varautuvat siihen huonosti ja se aiheuttaa muun muassa nestehukkaa. 
• Suomessa helleraja on +25astetta
• 40 astetta lämmintä -> terveysriski!
• helteen helpottamisen keinoja ovat puut, kasvillisuus, rakennustekniikka ja siesta

*METSÄ- JA PENSASPALOT

• Metsäpalon aiheuttaa kuumuus + kuivuus
• Metsäpalon voi sytyttää esimerkiksi salama, kivivyörykipinä, polttolasivaikutus sekä ihminen monin tavoin.
• Metsäpaloja sammutetaan sammutusjauheella ja vedellä helikopterista käsin (video!), käsin (esim. yritetään taltuttaa tulta kuusen oksalla tai vedellä) sekä tekemällä valmiiksi poltettuja alueita metsään mihin palo sitten pysähtyy.

*PAKKANEN

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkanen
• kova tuuli ja pakkanen yhdessä lisää paleltumisvaaraa sekä suurentaa purevuusindeksiä
• pakkanen haittaa ihmisen maallista omaisuustta (sähköjohdot, putket, auto yms..) sekä itse ihmistä paleltumisvaarana. Pakkanen on myös kallis kukkarolle, sillä koteihin joudutaan tekemään kaikennäköiset lämmöneristykset sekä pitää hankkia kalliit lämpimät talvivaatteet ynnä muuta sellaista.
• Halla on kasvukaudella tullut pakkanen, joka voi tuhota satoa

*LUMI

• Lumi aiheuttaa ongelmia eniten alueilla, joissa siihen ei ole totuttu tai sitä sataa satunnaisesti. (lauhkean vyöhykkeen merelliset alueet) 

*SALAMAT JA RAKEET

• tropiikissa pasaatituulten kohtaamisvyöhykkeessä eniten 
• Tuhot: puut kaatuu, sähköjohtoja pitkin tuleva salama voi tuhota esim tietokoneen, rakeet voivat rikkoa esimerkiksi autosta lasia ja peltiä

* LUMIVYÖRY

• lumimassa vyöryää alas vuoren rinnettä ja voi haudata alleen ihmisiä ja kaupunkeja
• lumivyöryn aiheuttaa useimmiten sää, mutta myös kova ääni, esimerkiksi huuto voi aiheuttaa lumivyöryn
• Muuta aiheesta: http://kuninkaalliset.wordpress.com/2013/08/12/prinssi-friso-on-kuollut/

7. Tulvat

Tulvan voi aiheuttaa:

1.       Sadekausi (zeniittisateet mm. Etelä-Amerikassa ja monsuunisateet Kiinassa)

2.       Syklonien rintamasateet, mm. Suomessa

3.       Talvisadealueet

4.       Aavikon epäsäännölliset sateet

5.       El-Nino –sateet, mm. Australiassa

6.       Kevättulvat lumien sulaessa erityisesti pohjoiseen laskevissa joissa (sulanut vesi kohtaa vielä jäässä olevan meren yms..)

Ihminen lisää tulvia mm. muuttamalla veden tekemiä uomia, rakentamalla kaupunkeja ja hakkaamalla metsää.

Tulvassa on ainakin yksi hyöty, sillä se tuo viljelymaahan ravinteita.

6. Myrskyt

Myrskyjä aiheuttaa tuulet, jotka puolestaan aiheutuvat ilmanpaine-eroista (ja ne aiheutuvat auringon epätasaisesta säteilystä maapallolle). Yli 20 m/s => myrsky, yli 33 m/s => hirmumyrsky

Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt

Johtuvat polaaririntaman voimakkaasta matalan keskuksesta ja sykloneista.

Trooppiset pyörremyrskyt

Kansankielellä ovat hurrikaaneja / taifuuneja / trooppisia sykloneja. Trooppinen pyörremyrsky syntyy, kun meren lämpötila on vähintään +26 astetta, merialue on melko tyyni ja vallitsee voimakas matalapaine alla ja melko voimakas korkeapaine päällä.

Trooppiset pyörremyrskyt voivat saada isoa tuhoa aikaan:

Tornadot ja trombit

Kuumaa jaksoa seuraavien ukkosten yhteydessä voi syntyä voimakkaita tai vähemmän voimakkaampia ”pyörretuulia”. Muun muassa USA:ssa (tornadovyöhykkeellä), Australiassa ja Sisä-Aasiassa on voimakkaita 2 tuntia kestäviä 10-400m leveitä TORNADOITA. Muun muassa Suomessa taas on ns. minitornadoita eli TROMBEJA,  jotka kestävät 10-20 minuuttia ja ovat muutaman metrin levyisiä.

5. Vulkanismi uhkana

Vulkaanisia alueita on eniten litosfäärilaattojen raja-alueilla. (yllä oleva kartta)

http://www.youtube.com/watch?v=vYQDsIFc51w

Vulkanismista aiheutuvia hasardeja ovat:

·         Laavavirrat: Tulivuoren sisältä purkautuvaa magmaa. Mitä juoksevampi laava, sitä laajemmalle alueelle se leviää. Laava aiheuttaa lähinnä taloudellisia menetyksiä

·         Pyroklastiset virrat: ovat tuhkaksi hajonnutta laavaa sekä tulikuumaa kaasua. Virrat ovat tuhoisia, koska kaatavat ja polttavat kaiken tiellään oleva.

·         Tefra: yleisnimitys kaikelle tulivuoren purkauksessa ilmaan lentävälle ainekselle. Suurin osa tefrasta on vulkaanista tuhkaa (pienenpieniä laavahippuja, vulkaanista lasia ja mineraaleja). Tefra eli tuhkalaskeuma haittaa mm. lentoliikennettä, ihmisten ja eläinten terveyttä.

·         Kaasut: Tulivuoren suurin kaasupäästö on verihöyry (aiheuttaa rankkasateita tiivistyessään). Muita kaasuja ovat mmun muassa hhilidioksidi, hiilimonoksidi, fluori, rikin oksidit, rikkivety ja kloori.

·         Laharit: ovat vulkaanisia mutavyöryjä. Lahar voi nopeasti edetessään (jopa 80km/h) hukuttaa kaiken tielleen osuva. 

4. Tsunamit

Tsunami on maanjäristyksen (yllä olevan kuvan a-kohta), maanjäristyksessä syntyneen jännitystilan laukeamisen (yllä olevan kuvan b-kohta), maanvieremän, meren pohjassa tapahtuneen tulivuoren purkauksen tai mereen iskeytyneen meteoriitin seurauksena syntynyt nopeasti etenevä aalto. Rantaan iskeytyessään aalto muuttuu hyökyaalloksi ja aiheuttaa suurta tuhoa. Pelastua voi jos ehtii jollekkin rantaa korkeammalle alueelle tai aallon kestävän kerrostalon katolle.

http://www.youtube.com/watch?v=H46eklYs1Hs

http://www.youtube.com/watch?v=aM-ZGrOjtyY

Eniten tsunameja esiintyy Tyynellämerellä, koska sitä ympäröi aktiivisen maanjäristystoiminnan vyöhyke. Tsunami voi kulkea tuhansia kilometrejä yli koko Tyynenmeren ja iskeytyä mille tahansa rannikolle. 

3. Maanjäristykset

Maanjäristyksen seurauksia

- maanjäristykset ovat tuhoisia endogeenisiä (eli sisäsyntyisiä) hasardeja

- uhrien määrään ja taloudellisiin menetyksiin vaikuttavat mm. järistyksen voimakkuus ja kesto sekä alueen maaperä ja asukastiheys sekä usein maanjäristyksestä aiheutuva tulipalo

- maanjäristysalueita ovat litosfäärilaattojen raja-alueet (80 % järistyksistä tapahtuu Tyynellämerellä ja sen ympärillä, aiheuttaa tsunameita silloin tällöin)

- maanjäristys on tuhoisa kun kaksi laattaa sivuaa toisensa tai törmää toisiinsa

- ihmisen aiheuttamia maanjäristyksiä syntyy mm räjähdysten  yhteydessä

- maahan iskevä asteroidikin vavisuttaa maata

·         maanjäristys tapahtuu hyposentrumissa lukkiutumisen purkautuessa

·         suoraan maanjäristyskeskuksen yläpuolella on episentrumi ja siitä lähtee pinta-aallot, jotka aiheuttavat vahingot

-          maanjäristyksiä mitataan Richterin asteikolla

-          jälkijäristyksiä tulee suurissa järistyksissä

-          maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja voidaan vähentää suunnittelemalla rakennuksia kestäviksi (jousisysteemit, teräsbetoni), jättämällä isoja rakennuksista tyhjiä alueita kaupunkeihin (esim. puistoja) ja informoida kansaa sekä tehdä evakuointisuunnitelmia

-          ihmishenkiä säästää tehokas tiedottaminen, suunnittelu ja pelastustoiminta

Omassa elämässäni olen saanut lukea uutisia maanjäristyksistä. Mieleenpainuvimpina niistä Japanin maanjärsitys (2011), joka aiheutti suurta tuhoa, mm. ydinvoimalan tuhoutumisen. Toinen on Haitin maanjäristys, jossa kuoli arviolta yli 220000 ihmistä. 

2. Avaruuden uhkat

Avaruudesta tulevia uhkia ovat putoavat taivaankappaleet, meteoriitit. Ne ovat joko asteroideja, suuria meteoroideja tai komeettoja.

Meteoriitin törmätessä maahan se tunkeutuu yhden kahden kilometrin syvyyteen ja räjähtää. Räjähdyksessä meteoriitin energia leviää törmäysalustaan paine- ja lämpöaaltona. (Kivet sulavat ja kasaantuvat.) Räjähtävä meteoriitti synnyttää silmänräpäyksessä itseään 10-50 kertaa suuremman kraatterin (eli sen kuopan siellä maassa). Räjähtävä meteoriitti heittää päällään olleet maakerrokset syrjään kraatterin reunavalliksi. 


Seurauksena meteoriitin räjähdyksestä on:

o   jos pudonnut maahan -> tonneittain pölyä ilmassa (leviää ympäri maapalloa ilmavirtausten takia)

o   lämpötilan lasku (pölypilvi estää auringon säteilyn)

o   eliöstön tuhoutumista

o   jos putoaa veteen -> nostattaa ilmaan vesihöyryä, mikä kohottaa lämpötilaa ja myös se tuhoaa kasvi- ja eläinlajeja

o   maanjäristyksiä tai tsunameita

Maapallon historiasta tunnetaan useita meteoriitin aiheuttamia katastrofeja (esim. permikaudella 250 milj. vuotta sitten hävisi 90% eliölajeista meteoriitin törmäyksen seurauksena). Maapallolla on useita todisteita pudonneista meteoriiteista (esim. Arizonan aavikolla). Todisteita pudonneesta meteoriitista ovat mm. törmäyskraatteri, uudet kivilajit (ja alun perin jonkin planeetan sisällä olleet kivilajit), hajonneiden kivilohkareiden pinnassa olet kartiomaiset viirut (syntyneet räjähdyksen aikana kiven/kallion hajotessa) sekä kallioperän painovoimapoikkeavuudet.

Joitakin törmäyksien torjuntakeinoja on keksitty. Yksin on se, että uhkaava asteroidi voidaan löytää.

Johdanto

Kurssin aiheena ovat hasardit eli uhat ja riskit, jotka voivat aiheuttaa jonkinlaisenonnettomuuden tai pitkään jatkuvan ongelman. Karkeasti ryhmiteltynä hasardeja on luonnon aiheuttamia ja ihmisen aiheuttamia. Hasardeja voi luokitella myös kuuteen osa-alueeseen:

·         Ilmakehän hasardit (kuten myrskyt, rankkasateet, ilmastonmuutos, helle, saasteet)

·         Vesikehän hasardit (kuten tulva, aallot, tsunami, jäätiköt, vesipula, saasteet, merivirtojen muuttuminen)

·         Maankamaran hasardit (kuten maanjäristys, tulivuoren purkaus, massaliikunnot, eroosio, lumivyöry, aavikoituminen, lentohiekka, saasteet)

·         Eliömaailman hasardit (kuten taudit, eläinten pistot ja puremat, kasvitaudit, eläinten taudit, metsä- ja pensaspalot, biodiversiteetin heikkeneminen)

·         Ihmisen sosiaaliset hasardit (kuten väestönkasvu, aliravitsemus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, globaalistuminen, terrorismi, sodat, köyhyys)

·         Tekniset hasardit (kuten liikenneonnettomuudet, rakennelmien sortumiset, tulipalot, kemikaalivuodot, öljyonnettomuudet, ydinonnettomuudet)

Hasardien aiheuttamia onnettomuuksia pyritään ehkäisemään, torjumaan, ennustamaan ja lieventämään. Riskit otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Lisäksi tehdään evakuointi- ja pelastussuunnitelmia ja harjoitellaan niitä. Ihmisiä pyritään myös valistamaan oikeasta toiminnasta onnettomuustilanteessa.

Teollisuusmaissa hasardeihin osataan ja voidaan varautua paljon paremmin ja siksi kuolonuhreja tulee vähemmän. Kehitysmaissa köyhyyden takia omaisuutta ei jätetä ja siksi jäädään onnettomuustilanteeseen ja täten tulee paljon enemmän kuolonuhreja. Kehitysmaille onnettomuuden sattuessa kansainvälinen apu (kuten Punainen Risti) on ensiarvoisen tärkeää.